Siitä onkin aikaa kun viimeksi olen tänne blogiin kirjoittanut. Omassa elämässäni on tapahtunut kaikenlaista, jonka takia ei ole ollut aikaa eikä voimia kirjoitella. Nyt kuitenkin ajattelin kirjoittaa vähän koiran- ja kissankasvatuksesta ja tämän kurjemmasta puolesta. Olen itse kasvattanut kissoja pienimuotoisesti nyt vuodesta 2005. Koirakasvatus on toistaiseksi "jäässä" koska minulla on ollut tosi huono onni narttujeni kanssa.

Mikä saa ihmiset ryhtymään kasvattamaan kissoja tai koiria? No tähän on varmaan montakin erilaista vastausta, mutta omalla kohdallani kyse oli aidosta kiinnostuksesta rotuun ja ajatuksena että voisi jotenkin itse vaikuttaa rodun kehittymiseen ja parantamiseen. Tärkeintä mielestäni on muistaa, että kyseessä on aina eläin ja oli laji tai rotu mikä tahansa, pitää aina muistaa että eläimellä on oikeus lajityypilliseen elämään. Tämän takia minä pidän omaa kasvatustani pienimuotoisena ja käytän sijoituskotia hyväkseni pitääkseni omaa laumaani mahdollisimman pienenä. Osa kasvatusta on "valitettavasti" myös erilaisten sääntöjen takia näyttelyihin osallistuminen. Näyttelyt ovat hyviä siinä mielessä, että siinä näkee paljon saman rotuisia kissoja/koiria ja siitä saa jonkinlaisen käsityksen rodun tämänhetkisestä tilanteesta ja kehityksestä - tosin vain mitää tulee ulkomuotoon. Näyttelyissä on paljon huonoja asioita - ne ovat koiralle tai kissalle hyvin stressaavia tilanteita - paljon lajitovereita ahdettu pieneen tilaan, paljon ihmisiä, käsittelyä jne. Alkuvalmistelut ennen näyttelyä eivät myöskään tee hyvää koiralle/kissalle. Useampia rotuja joutuu pesemään, joskus montakin kertaa edellisellä viikolla ennen näyttelyä. Lisäksi päälle föönaus ja kampaus. Joitakin koirarotuja myös trimmataan. Kaikki tämä aiheuttaa eläimelle paljon stressiä eikä ole mitenkään lajityypillistä. Ikuinen peseminen, varsinkin jos on innokas näyttelyssäkävijä, myös vahingoittaa eläimen luonnollista karvanlaatua ja aiheuttaa ihon kuivumista ja ehkäpä allergisia reaktioita pesuaineisiin. Kyseessähän on "kauneuskilpailu", mutta omasta mielestäni tässä ollaan jo menty aika lailla pieleen.

Jos se kissa/koira joka on eniten pesty ja puunattu voittaa, niin mitä se auttaa kasvatusta? Turkkihan ei ole mitenkään ollut luonnollinen kun sitä on arvosteltu, siitä on poistettu oma normaali rasva ja lisätty sähkönpoistoainetta, kiillotusainetta ym. myrkkyjä. Voiko tästä vetää jotain johtopäätöksiä ajatellen kasvatusta? Minusta ei voi. Kissa pitäisi nähdä ihan normaalissa luontaisessa turkissaan, ilman mitään kemikaaleja. Kissanrotu jota itse kasvatan kuuluu ns. luonnonrotuihin ja päällysturkin pitäisi olla vettähylkivä ja hieman karheantuntuinen. Nykyään toki löytyy kaupasta myös tällaiselle turkille kehitettyjä pesuaineita, mutta osa luonnollisuudesta kyllä katoaa näitä käytettäessä. Hyvin usein juuri ne kissat voittavat näyttelyssä, jotka ovat viimeisen päälle pestyjä ja joiden turkki on kaikkea muuta kuin luonnollinen. Ja näitä kissoja hyvin moni kasvattaja haluaa juuri näiden voittojen takia käyttää omassa jalostuksessaan.

Kissanäyttelyissä on tämän lisäksin minusta toinen suuri ongelma. Verrattuna koiranäyttelyihin kissojen liikkeitä ei katsota. Tämä taas voi johtaa, ja on johtanutkin, että näyttelyissä pärjää jopa ns. kutsuttu "jäniskissa" (selkärangan nikamissa epämuodostumia, joiden takia kissa liikkuu kuten jänis). Ja tätä taas jotkut haluavat menestyksen takia käyttää jalostukseen.

Kuten jo edellä sanoin koko näyttelytouhu on hyvin luonnoton tilanne eläimelle ja  itse asiassa melkeinpä eläinrääkkäystä. Eläinsuojelulain 3 §:n mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet. Haluaisinkin esittää kaikille kasvattajille kysymyksen: aiheutetaanko eläimelle tarpeetonta kärsimystä kun sitä viedään näyttelyyn? Tämä on toistaiseksi vain teoreettinen ja moraalinen kysymys koska lainsäädännöllisesti ei ole puututtu kissa- tai koiranäyttelyihin mutta mielestäni tätä kannattaisi jokaisen kuitenkin omassa mielessään pohtia. 

Nyt kun mietitään vielä mitä näyttelyissä oikeastaan saavutetaan? Mitä tietoa kasvattaja saa käymällä ja viemällä omia eläimiään näyttelyyn joka auttaisi suunnittelemaan omaa kasvatustaan parempaan suuntaan? Mielestäni ei juuri mitään oleellista. Toki siellä saa uusia tuttavuuksia ja tutustuu muiden kasvattajien kissoihin yms. mutta tutkimalla pelkästään tuloksia ja voittajakissoja ei kyllä saa mitään eväitä omaan kasvatukseen. Lisäksi tänä päivänä kissanäyttelyt ovat enemmänkin suuri show. Tuomareita kutsuu ihmiset, jotka itse ovat kasvattajia ja nämä pääsevät myös valitsemaan mitkä tuomarit juuri heidän kissojaan arvostelee tai ylipäätään kutsutaan näyttelyyn. Lisäksi pieni osa FIFe-tuomareista käyttäytyvät hyvin kyseenalaisesti kaveeraamalla jonkun/joidenkin kasvattajien kanssa avoimesti sekä näyttelyissä että vapaa-aikananaan ja sosiaalisessa mediassa. Jotkut jopa käyttävät näyttelyissä jonkun kasvattajan teettämiä puseroita, joissa mainostetaan tämän kasvattajan omistamaa kissaa! Ja kaikki tämä ilman että kattojärjestö tai kansallinen kissajärjestö reagoisi asiaan mitenkään. Myös sellaista on tapahtunut, että kun kissa on viety tuomaripöydälle arvostelua varten, niin tuomari on kaivanut papereistaan valmiiksi täytetyn arvostelulomakkeen (!) eikä vaivautunut juuri vilkaisemaankaan pöydällä olevaa kissaa... Tai mitä sanotte siitä, että kun pöydällä on arvosteltavana kissa, niin tuomari sanoo yleisössä seisovalle henkilölle että "mikset tuonut omaa kissaa näyttelyyn, se olisi ollut tuomarin paras tänään".... Sanoisin että luotettavuus "pikkuisen" kärsii tällaisesta toiminnasta ja toivoisin, että yhä useampi kasvattaja esittäisi vastalauseitaan jos tällaista sattuu omalle kohdalleen! Ja ainahan voin näyttää mieltään myös boikotoimalla näyttelyjä.

Tällä kirjoituksella haluan saada kaikki kasvattajat ja myös muut näyttelyissä käyvät koira- ja kissaihmiset miettimään asioita ja tekemään omia johtopäätöksiään. Kolikolla on aina kaksi puolta!